Käänteiset rajani ja massiivinen pahoinvointi

Mielestäni toimiva määritelmä rajoista on se, että niiden tehtävänä on pitää hyvä sisällä ja paha ulkona. Voi kuitenkin käydä niin, että rajat toimivat täysin päinvastoin; kaikki se paha olo jää sisään ja hyvä pysyy visusti ulkopuolella! Jotenkin näin kävi minullekin. Jo varhain lapsena eristäydyin omaan maailmaani, koska en saanut aikuisiin sellaista myönteistä kontaktia, jonka kautta olisin saanut ikäviin juttuihin liittyvät ikävät tuntemukset puretuksi. Siitä jäi iso vaje tulla kohdatuksi ja ymmärretyksi. Tältä pohjalta pienistäkin asioista tuli pienen pojan mielessä hirmuisen isoja asioita. Näin sydämeeni varastoitui paljon pelkoa, vihaa ja häpeää. Myöhemmin tämä taipumus paketoida asioita sisään sujui ihan huomaamattoman sujuvasti. Hyvä olo pakeni minusta kauas ja vahvistelin vielä rajojani, ettei massiivinen paha oloni pian räjähtäisi kaikkien silmille. Tällainen paljastuminen oli se viimeinen niitti, jota aina pelkäsin. Vaietessani vieraannuin tunteistani, tarpeista ja tahdostani, omasta itsestäni. Koska kuitenkin kipeästi kaipasin hyväksyntää, peitin itseni vielä kiltin pojan maskilla. Lue loppuun →

Me saamme minäkäsitykseemme rakennusaineita neljältä taholta. Ensimmäiset ainekset tulevat ympäröivästä maailmasta. Meille muodostuu käsitys siitä, keitä olemme sen mukaan kuinka ensimmäiset ihmissuhteet toimivat: kuinka meitä kohdellaan ja rakastetaan ja hoivataan. Lue loppuun →