Kurssilaisten ja tiimin palautteita. Kirjoitettu ja koottu 8.10.2012.
Elävien Vesien kesäpäivät olivat hoitavin ja sydämellisin tapahtuma missä olen koskaan ollut. Puheissa mentiin uskonelämän ytimeen ja koin, että minut hyväksytään rikkonaisuudestani huolimatta. Vertaisryhmässä sain luovuttaa elämäni taakkoja ja koin, että minua ymmärretään. Löysin juurisyitä elämääni kahlitseviin ongelmiin ja pääsin niiden prosessoinnissa eteenpäin. Erittäin rakkaudellinen tapahtuma.
Mies 28, opiskelija, Helsinki
Olen 25-vuotias nainen Jyväskylästä. Olen tullut uskoon 19-vuotiaana ja kristittynä minulle on luonnollista hakea kristillistä sielunhoitoa oman elämäni ongelmiin. Rukous on minulle tärkeää ja olen kokenut rukouksen auttaneen minua hyvin pitkälle. Olen käynyt myös peruspsykologeilla, mutta en ole saanut heiltä samanlaista apua, kuin muiden uskovien kautta tulevasta rukoustuesta. Minua on seksuaalisesti hyväksikäytetty 13-vuotiaana. Lapsuuteni perhe hajosi ollessani ala-asteikäinen. Koen jääneeni vaille isän rakkautta, ja rakkauden janoisena pienenä tyttönä päädyin hyväksikäytetyksi. Kaikesta tästä on seurannut paljon vaikeuksia elämässäni, muun muassa masennusta, häpeää, itsevihaa, rajattomuutta ja niin edelleen. Olen nykyään naimisissa, ja minulla on edelleen vaikeuksia seksuaalisuuden kanssa. Olen kuitenkin saanut valtavasti apua Elävistä Vesistä, sillä pienryhmässä olen voinut puhua avoimesti oman elämäni kipeistä ja häpeällisistä kokemuksista. Olen saanut kokea olevani hyväksytty ja rakastettu turvallisessa ympäristössä. Omalla kohdallani on ollut tärkeää olla naisryhmässä. Koen saaneeni todellista apua rukouksen ja Jumalan läsnäolon kautta elämääni. Elävistä Vesistä on ollut minulle PALJON enemmän apua, kuin eräästäkin terapeutista, joka ehdotti pornon katselua tai itsetyydytystä ratkaisuksi. Minulle tuo kaikki tuntuu äärimmäisen ahdistavalta, sillä hyväksikäyttökokemukseeni liittyi muun muassa pornoa. Olen myös oikein iloinen siitä, että voin olla naimisissa miehen kanssa, joka ei halua katsella pornoa, vaan keskittyy mieluummin elämän kestävän luottamus- ja rakkaussuhteen luomiseen minun kanssani. Minusta kristillinen arvomaailma on kaunis ja turvallinen. Heikoimmista pidetään ensimmäisenä huolta.
Koen länsimaisen kulttuurin tuoman viestin postmodernista individualismista kovana, kylmänä ja surullisena kaiken ollessa vain sattumaa ja merkityksetöntä. Itsekeskeinen nautinnon tavoittelu on kovin lyhytnäköistä. Tällä suvaitsevaisuuden luvatulla aikakaudella suvaitaan kyllä kaikkia muita, paitsi niitä, jotka vilpittömästi uskovat Jeesukseen ja Jumalan kykyyn auttaa. Minusta tämä on hyvin ristiriitaista, kun peräänkuulutetaan vähemmistöjen oikeuksia. Minusta on tärkeää tulla hyväksytyksi kristillisen Raamattuun pohjaavan arvomaailman kanssa, koska meitä Raamattua Jumalan sanana pitäviä ihmisiä on olemassa. Miksi kaikkia muita suvaitaan, mutta meitä ei? Ei vapaaehtoisuuteen pohjaava toiminta voi missään nimessä olla ”hengellistä väkivaltaa”. Kuinka moni muka ei kykene oikeasti itse päättämään, haluaako mukaan ehetymistoimintaan vai ei? En todella usko siihen, että ketään ikinä olisi pakotettu ehetymään. Se on jokaisen oma valinta. Olin mukana Elävät Vedet- kesäviikolla, ja kokemus oli pelkästään positiivinen. Ylistys, rukous ja Raamattuun pohjaava opetus ovat luonnollisia asioita kristityn elämässä. Tuntuu ikävältä, että kristillinen eheytyminen leimataan hengelliseksi väkivallaksi. Voin vilpittömästi sanoa, että Elävät Vedet on antanut minulle naisena ja vaimona paljon enemmän eheyttä ja tasapainoa elämääni, kuin mikään terapia, vaikka muiden näyttää olevan niin vaikeaa hyväksyä sitä. Haluan sydämestäni kannustaa kaikkia kristittyjä tulemaan muiden yhteyteen ja rukoilemaan toistensa puolesta – juuri sitähän Elävissä Vesissä tehdään.
Nainen 25, sosiologian opiskelija, Jyväskylä
Osallistuin Aslan ry:n järjestämille Elävien vedet kesäpäiville elokuussa Kiponniemessä. Olen sairastanut pitkään masennusta, johon on osittain vaikuttanut seksuaali- ja tunne-elämän ongelmat mm. homoseksuaaliset tunteet.
Pienestä pitäen olen uskonut Jumalaan, vaikka perheeni ei olekaan koskaan ollut uskossa tai käynyt missään kirkossa tms. Kotona kun koin turvattomuuden tunnetta, ajatus siitä että Jumala näkee mut, vaikka menisin sängyn alle, lohdutti. Teini-ikäisenä huomasin olevani ihastunut parhaaseen ystävääni ja muutenkin tuntevani seksuaalista vetovoimaa myös naisia kohtaan. Tunsin tästä kamalaa ahdistusta rukoilin joka ilta, että Jumala ottaisi nämä tunteet pois ja itkin itseni uneen. Jossain vaiheessa, kun homoseksuaaliset tunteet kuitenkin pysyivät, aloin tottua niihin ja hyväksyä ne. Täysi-ikäiseksi tultuani aloin käymään homobaarissa ja joissain Setan järjestämiss tapahtumissa. Aloin olla jopa innoissani siitä, että olen biseksuaali. Halusin kokea olevani arvokas ja jotenkin erityinen, siksi koin olevani jopa ylpeä biseksuaalisuudestani, vaikka en sitä kovin julkisesti tuonutkaan esiin esim. perheessäni. Luin homoseksuaalisuudesta paljon kirjallisuutta ja vierailin päivittäin eri paikkakuntien Setan sivuilla ja muilla netistä löytyvillä homoseksuaalisuutta käsittelevillä sivuilla.
Se aika, kun kävin Setan tapahtumissa yms. jäi noin kolmeksi vuodeksi. Aloin seurustella pojan kanssa, jonka kanssa olin ollut ensin vain kaveri. Seurustelu kesti reilu puoli vuotta. Erotilanne oli vaikea ja tunsin itseni yksinäiseksi. Hakeuduin seurakuntaan ja luin Raamattua, niistä sain lohtua. Tammikuussa 2012 halusin lähteä seuraamaan Jeesusta. Sen jälkeenkin elämä on ollut aikamoista vuoristorataa, koska kärsin huonosta itsetunnosta ja masennuksesta osittain edelleen. Kuitenkin olen mennyt eteenpäin enkä enää halua elää ilman Jeesusta. Se on ollut elämäni paras päätös. Kuulin Aslan ry:stä kristilliseltä televisiokanavalta TV7:lta, jossa Ari Puontia haastateltiin. Vähän aikaa Aslanin sivuja selailtuani päätin hakea kesäleirille. Elävät vedet leirille meno pelotti, tunsin itseni hyvin epävarmaksi, mutta odotin sitä silti innolla. Vähitellen pelko hävisi ja koin sen itselleni
oikeaksi paikaksi. Elävät vedet kesäpäivät avasivat monta asiaa lapsuudesta mm. äitisuhteesta. Vaikka toipuminen vie aikaa ja on vielä kesken tiedän, että olen menossa eteenpäin Jumalan avulla. Leirillä koin olevani hyväksytty sellaisena kun olen. Aikaisemmin luulin, että ei ole mahdollista olla uskossa ja tuntea homoseksuaalisia tunteita, enkä olisi voinut kuvitellakaan, että tulisin koskaan kristillisissä piireissä ”ulos kaapista”. Aslan ry:n Elävät vedet kesäpäivillä koin kuitenkin rakkautta ja hyväksyntää. Jumala on meidät kaikki luonut ja kaikilla meillä on kamppailumme ja haavamme. Jumalan rakkaus on kuitenkin se mikä voittaa ja eheyttää.
Nainen 21, opiskelija, Turku
Elävien Vesien kesäkurssi oli hyvä ja hoitava. Sain olla muiden joukossa oma itseni ja minut hyväksyttiin epätäydellisenä. Sain jakaa ryhmässä oman elämäni kipupisteitä rehellisesti ja tulla kuulluksi. Lähdin kurssilta hyvällä mielellä, anteeksisaaneena ja -antaneena, hoidettuna, siunattuna, muutamaa ahaa-oivallusta rikkaampana, valmiina jatkamaan elämää ja omaa prosessiani.
Nainen 60, jatko-opiskelija, Keski-Suomi
Suurin ongelmani on ollut vahva lakihenkisyys ja armottomuus itseäni sekä toisia kohtaan. Kursseilla olen saanut kokea tulevani armahdetuksi ja sitä kautta oppinut armahtamaan ja rakastamaan erilaisia ihmisiä. Mutta samalla se on myös lisännyt haluani elää seksuaalisesti pyhää ja puhdasta elämää. Samoin olen saanut käsitellä suhteeni isääni ja äitiini kurssien puitteissa ja se on ollut hyvin parantavaa. Olen oppinut rakastamaan ja kunnioittamaan vanhempiani heidän vajavuuksistaan huolimatta.
Mies 26, opiskelija, Jyväskylä
Koin Jumalan hoitavaa läheisyyttä kurssin tilaisuuksissa ja alueen luonnossa liikkuessa. Oli helpottavaa kun sai jakaa mielen päältä asioita pienryhmän turvallisessa ilmapiirissä. Jumala auttoi monessa elämäni asiassa. Anteeksiantamisen kautta koin paranemista kiusaamisen jättämistä haavoista. Kurssin jälkeen olen vapautunut kokemaan iloa naiseudesta yhä enemmän!
Nainen 36, tutkija, Keski-Suomi
Elävät vedet on antanut minulle paljon. En tiedä missä muualla olisin voinut käsitellä samalla syvyydellä menneisyyteni kipeitä asioita mm seksuaalista hyväksikäyttöä. Olen saanut näyttää tunteeni vapaasti, ja kokenut että minua todella kuunnellaan. Olen oppinut nauttimaan seksuaalisuudestani ja naiseudesta – matka on ollut pitkä ja yhä kesken, mutta ero on huima kun vertaan siihen miten haavoitettu ja rajaton olen ollut… Jumala on parantanut minua kurssin kautta, mutta kaikken parasta on silti ollut se miten suhteeni Häneen on tullut läheisemmäksi.
Nainen 30, opettaja, Jyväskylä
Antti Pikkanen kirjoitti vahvoin sanakääntein kuinka Aslanin leirillä Kiponniemessä homoja ja muita seksuaalisesti rikkinäisiä eheytetään. Osallistuin leirille omana itsenäni, tavoitteenani muuttaa joitakin häiritseviä piirteitä käyttäytymisessäni, jotka erityisesti koskevat seksuaalisuuttani. Olen tullut uskoon Jeesukseen Kristukseen noin vuosi sitten, elämänarvoni muuttuivat. Moni asia, joka tuntui hallitsevan minua, on jäänyt taka-alalle, merkityksettömäksi, tilalle on tullut rauhallisuutta ja onnea. Päätin osallistumisestani keväällä ja havaitsin, että hakeminen ei ollut aivan helppoa. Ei siksi, että hakulomakkeeseen piti kertoa itsestä aika paljon, vaan siksi että mediassa on paljon virheellistä tietoa Aslanin leireistä. Jälkeenpäin ymmärrän, että hakulomakkeen tiedot tarvitaan Pikkasen kaltaisien henkilöiden karsimiseksi.
Kuten nuorta Pikkasta, minuakin jännitti tulla paikan päälle leirille. Tapaanko tuttuja vai käykö niin, että toiset leiriläiset ovat aivan erilaisia ja emme pysty ymmärtämään toisiamme ollenkaan. Positiiviseksi yllätykseksi ihmiset olivat tavallisia ja heidän kanssaan oli helppo keskustella vaikeistakin asioista. Lehdelle on varmasti myyvää kehittää ajatusta paikasta, jossa salaisin menoin muunnetaan ihmisen identiteettiä. Totuus kuitenkin on, että leirillä käsiteltiin tavallisten ihmisten tavallisia ongelmia. Tästä myös Pikkanen mainitsee lyhyesti: ”Itse asiassa suurimmalla osalla kurssille tulleista osallistumisen syy on jokin muu kuin homous. Se käy ilmi, kun juttelen
myöhemmin toisten kurssilaisten kanssa”. Homous on kristillisten arvojen vastaista, ensisijaisesti meillä ihmisinä on kuitenkin velvollisuus ymmärtää ja rakastaa toisiamme. Tämä tuli mielestäni erittäin selkeästi esille Andy Chambersin puheessa ja leirin opetuksissa. Aslan Ry:n tavoitteena ei tietojeni mukaan ole muuttaa homoja heteroiksi.
Leirille osallistuminen on vapaaehtoista, jos ihminen kokee oman seksuaalisuutensa ahdistavana ja haluaa siihen muutosta, on kai siihen hyvä olla mahdollisuus. Vai olisiko kuitenkin parempi, että yksilön ja seksuaalisen vapauden takia estetään ihmistä käsittelemästä ahdistavana kokemaansa asiaa. Aslan on Suomessa ainoa järjestö, joka tarjoaa tällaisia leirejä ja keskusteluryhmiä. Usealla osallistujalla, itseni mukaan lukien, on ollut elämässään vaikeita kokemuksia, joiden käsitteleminen opetuksen ja pienryhmäkeskustelujen kautta on valaisevaa. Tutkivan journalismin kautta saamme tietoa maailmasta ja arvostan tämän työn tekijöitä suuresti. Leirillä käsitellyt aiheet ovat arkaluontoisia ja ryhmissä keskustellut aiheet ovat yksityisiä, siksi pidän erittäin kummallisena että Pikkanen nostaa esille valtakunnalliseen mediaan Chambersin elämäntarinan. Leiri loppui elokuussa neljän intensiivisen päivän jälkeen ja tunsin oloni eheäksi. Oma rukoukseni ja muiden käsi pään päällä rukoilu antoi ihmeellistä voimaa ja sain jättää monia ikäviä asioita taakseni. Haikeana jouduin lähtemään Kiponniemestä. Olimmekohan samalla leirillä Pikkasen kanssa?
Mies 33, yrittäjä, Helsinki
I was one of the participants in the summer week in Kiponniemi this August arranged by Living Waters Finland. This week was so important for me. I met people dealing with similar thoughts and experiences as I have had. Through discussion in groups and education from people with high knowledge in issues concerning homosexuality I came from this week with new strength and joy. I am so blessed by this week.
Male 51, musician, Stockholm
Olen kohdannut kurssilla sellaista lähimmäisen rakkautta mitä harvassa paikassa tapaa. Jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan ja häntä tuetaan heikkouksien ja ongelmien voittamisessa. Itse olen saanut siellä täydellisesti vapautua lapsuuden haavoista aiheutuneista peloista, joita olen joutunut kantamaan koko elämäni. Jumala tekee suuria ihmeitä, kun rukoilemme yhdessä!
Nainen 60, Pohjanmaa
Olen ollut mukana Elävien vesien eheytymisviikoilla muutaman kerran. On ollut aina ihanaa astua avoimeen ja rakkaudelliseen ilmapiiriin, joka jo sinänsä on hoitava kokemus. Jokainen ihminen otetaan vastaan juuri sellaisena kuin hän on. Erityisen tärkeänä olen kokenut sen, että mihinkään muutoksiin ei ketään painosteta, vaan kaikki perustuu ihmisen vapaaseen tahtoon eheytyä.
Täytyy sanoa, että syvin muutos sydämeni tasolla alkoi siitä, kun minulle kirkastui Jeesuksen sovitustyön merkitys, koska vain Hänen kauttaan yhteys taivaalliseen Isään syntyi uudelleen. Taivaallisen Isän lapsena saan kasvaa juuri siihen oikeaan identiteettiin ja unelmaan, joka hänellä minusta on. Hänen rakkautensa valokeilassa olen saanut kokea eheytymistä ja voimaantumista niistä monista elämän haaksirikoista. Olen myös halunnut lähteä käsittelemään oman elämäni kipupisteitä syvemmällä tasolla. Jokainen Elävien vesien kurssi on muuttanut elämääni siten, että olen oppinut tunnistamaan yhä selkeämmin itsessäni erilaisia kipukohtia, kuten hylkäämiseen ja tunne-elämään liittyviä traumoja. Olen käynyt myös monia muita kristillisiä eheytymiskursseja, kuten Rikotusta eheä, joka myös oli erittäin hyvä. Eheytyminen on ollut pitkä prosessi ja jatkuu yhä. Mutta tiedostan syvällä tavalla, että rukous ja Jumalan parantava rakkaus voi eheyttää minua niin, että voin elää tänä päivänä yhä syvemmin tasapainoisempaa ja elämän makuista elämää kaikilla mausteilla.
Elävien vesien opetukset ovat hyvin Kristus-keskeisiä ja kun mukaan otetaan myös psykologinen ulottuvuus, niin se on myös laajapohjainen kokonaisuus. Sen tähden on ollut valtavan turvallista uskaltaa lähteä kurssille ja avautua Jumalan parantavalle rakkaudelle yhä uudelleen.
Eija, Varsinais-Suomi
Elävien Vesien kesätapahtuma on ollut turvallinen paikka missä olen saanut purkaa seksuaalista hyväksikäyttöä kenenkään pakottamatta tai manipuloimatta. Pienryhmätilanteet ovat olleet hyviä tilanteita missä olen saanut itse kertoa omaa tarinaa, ja missä on rukoiltu asioiden puolesta, ja prosessi lähti käyntiin kohdallani. Olen pystynyt antamaan anteeksi hyväksikäyttäjälle hänen tekonsa, eikä kukaan painostanut minua siihen. Myös monet läheiset ja ystäväni ovat huomanneet positiivisen muutoksen elämässäni. Pystyn elämään tätä päivää tasapainoisempana naisena kuin koskaan aikaisemmin.
Lähdin EV kurssille omasta vapaasta tahdosta, ensimmäisellä kerralla en tiennyt mitä odottaa, mutta yllätyin positiivisesti opetuksen laadusta ja kuinka se perustuu Raamatun sanaan. Tykkäsin kun tajusin että kurssi on rakennettu mahdollisimman turvalliseksi jokaiselle osanottajalle. Näen että EV-kurssi on ollut yksi hyvä ja konkreettinen tapa päästä käsittelemään oman elämäni ongelmia ja saamaan avun myös.
Nainen 44, Keski-Suomi
Olen kohdannut työssäni seksuaalisesti vakavasti rikottuja miehiä ja naisia, myös insestin uhreja ja sen tekijöitä. Olen itsekin kasvanut koko lapsuuteni ajan hyvin vääristyneessä seksuaalisessa ilmapiirissä ja tarvitsen Aslanin kaltaista luotettavaa ja turvallista apua. Miksi Aslanin kaltainen täydelliseen vapaaehtoisuuteen perustuva eheytyminen olisi paha asia?
Nainen 59, Keski-Suomi