Lohduton yksinäisyys, tyhjyys ja minuuden puuttuminen. Luulin, että olin se, joksi minut oli määritelty.
Koko elämän kestänyt olemassaolon todistaminen itselleni ja muille sekä sen puutteellisuuden aiheuttama irrallisuus.
Arvottomuuden aiheuttama tuska, vähäinen itsetunto, itsekriittisyys, suoranainen itseviha ja halveksunta sekä tuomiot, joiden alle olin musertunut.
Fantasiamaailma, johon oli eksynyt paetessani ympärillä olevia vaatimuksia, joista tuli myös omia vaatimuksiani ja joita en voinut täyttää.
Suorittaminen, kiltteys, itsensä hylkääminen, jotta minua ei hylättäisi. Syömishäiriöt, vääristynyt rakkauden etsintä, läheisriippuvuus, rajattomuus – minuus ei voinut löytyä siinä sekamelskassa, johon olin joutunut.
Kaiken nieli ja peitti masennus, josta tuli se pimeä, kutistava, pelottava sisikuntaa syövä sairaus, joka vääristi yhteyden itseeni ja eristi minut yhteydeltä muihin. Kuolema, joka varasti elämää.
Elämäni oli täynnä valintoja, joita ohjasi rikkinäinen, vääristynyt minäkuvani sekä sairas mieleni. Valintoja, jotka olivat tuhoisia sekä itselleni että muille. Ne veivät kulkuani yhä kauemmas itsestäni ja Jumalasta. Ahdistus, pelko ja epätoivo olivat pysyviä olotiloja. Harhailin eläessäni elämää, jota en tunnistanut omakseni. En tiennyt kuka olin. Tiesin, mitä olisin halunnut ja toivonut, mutta tahtoni ei ollut omassa hallussani, sillä se oli jo varhain joutunut riiston kohteeksi ja lopulta olin itse vapaaehtoisesti uhrannut sen, jotta minut hyväksyttäisiin ja saisin rakkautta.
Mutta sainko rakkautta ja hyväksyttiinkö minut? Ei, sillä mikään tai kukaan ei riittänyt täyttämään rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tarpeitani. Juoksin kuin mieletön rakkauden perässä ja tein järjettömiä tekoja. Syntiä synnin perään. Uuvutin itseni näännyksiin.
Ja loppu tuli. Jumala ilmestyi minulle elämäni suurimmassa haaksirikossa joulukuussa 1999. Ei ollut enää vaihtoehtoja ja päädyin sairaalan suljetulle osastolle, jotten kuolisi. Menetin kaiken, mutta sain Jumalalta tulevan armon. Alkoi uuden elämän alku. Silti rikkinäisenä jatkoin edelleen elämääni tehden vääriä valintoja ja hapuilin yhä masentuneena. Etsin eheytymistä, etsin ja hain, osallistuin ja menin – hyvä niin.
Murros tapahtui, kun sanoin Jeesukselle joulukuussa 2006, että Hän saa tehdä, mitä haluaa elämälläni. Luovutin oman tahtoni Hänelle, jonka tahto on suurempi kuin minun ja jonka tahto on rakkaudellisempi kuin minun. Ja jonka tahto on hyvä minua kohtaan. Herra aloitti voimallisesti parantamistyönsä: 23 vuotta kestänyt masennus väistyi ja näin ensimmäistä kertaa elämässäni valoja ja värejä. Sain yhteyden ihmisiin, minut tuotiin eristävän kelmun takaa esiin. Samalla rukous, Sana ja ylistys saivat paikan elämässäni ja eheytymiseni alkoi voimallisesti.
Mutta jotain oleellista oli vielä pahasti vinksallaan aiheuttaen oireilua, josta en tuntunut saavan otetta. Keväällä 2010 Herra sanoi minulle, että Hän tulee ennalleen asettamaan minut ja että Hän tulee käyttämään Elävien Vesien –kurssia siihen. Heti kurssin alkaessa jouduin valtavaan läpivalaisuun ja Herra toi eteeni syntisyyteni: näin kuvan, jossa seisoin saavissa ja saavi täyttyi ruskeasta liejusta, joka oli minusta tuleva synti. Huusin: ”Herra armahda!” Ja Hän armahti: sain kokea synnintunnustuksen ja -päästön voiman. Viikko viikolta Hän johdatti minua. Sain puhdistua ja uudistua Hänen lunastetun verensä voiman kautta. Alkoi uudenlainen vapautuminen ja sain ymmärryksen ja otteen uudesta luomuksesta Hänessä ja siitä minuudesta, joksi Hän oli minut alun perin tarkoittanut.
Sain myös syvenevää ymmärrystä kaikesta siitä, mitä minulle oli tapahtunut. Olin aavistellut asioita, mutta en ollut ymmärtänyt niiden täyttä merkitystä. Olin kasvanut ilman tukea ja turvaa, täysin yksin. Lisäksi seksuaalinen hyväksikäyttö, jota olin vähätellyt, tuli voimallisesti esiin käsiteltäväksi Herran kanssa. Oma määritelmäni seksuaalisesta hyväksikäytöstä oli niin suppea, että kokemukseni eivät mahtuneet siihen ja olin siksi tietoisesti pyrkinyt unohtamaan kaikki ne tilanteet, joihin olin joutunut ollessani 9 – 12-vuotias, vaikka kokemani oli rajulla tavalla rampauttanut sekä naiseuttani että omaa äitiyttäni. Nyt tapahtumien olemassaoloon tuli lupa, kivulle tuli tila ja hyväksikäytön seurauksille tuli ymmärrys. Haavat repesivät auki, mutta vain siksi, jotta Mestarimme voisi ne parantaa.
Herra paljasti myös jotain hyvin olennaista liittyen tyhjyyteeni ja minuuteni puuttumiseen, sillä löysin sen juurisyyn: äitini narsismin ja sen vaikutuksen minuun. Herran kanssa ja Hänen avullaan olin löytänyt kipupisteeni ja aloitin asian työstämisen Hänen kanssaan kokien Hänen hyväksyntäänsä, lohdutustaan, armoaan ja rakkauttaan. Vaikeuksien kautta Hän auttoi minua vahvistamaan rajojani ja sain kokea sen, mitä olin odottanut ja toivonut koko elämäni: eriydyin äidistäni ja vihdoin tunsin olevani vapaa kaikista niistä vaatimuksista, joita en koskaan ollut pystynyt täyttämään.
Mutta Herra toi eteeni myös oman anteeksiantamattomuuteni ja sen vaikutukset. Olin antanut äidilleni tahdonvalintana anteeksi, mikä on sinänsä hyvä asia, mutta en ollut antanut hänelle anteeksi sydämessäni. Ryhdyin janoamaan sitä tietäen, että tällä alueella olisi vielä työstettävää.
Asioita tuli esiin hyökyaallon tavoin ja tuska oli välillä sanoinkuvaamatonta, mutta niin oli Herran hoito ja apu tässä kaikessa. Hän uskollisesti kohtasi ja hoiti minua koko kurssin ajan. Hän oli voimana heikkoudessani – ja suorittajalle tuon heikkouden tunnustaminen oli oleellisen tärkeää. Puuttuvat palaset loksahtelivat paikoilleen ja sain kokea arvottomuuden ja itsevihan murtumista, fantasiamaailmasta irtisanoutumisen voimaa ja vapautta kääntäen katseeni pois luodusta kohti Herraa ja tarrautuen Hänen ristintyöhönsä ja ylösnousemusvoimaansa.
Kun Elävien vesien kurssi päättyi, jouduin kysymään itseltäni: kuka oikein olen? Halusin jatkaa itseni etsimistä Jumalan totuudessa. Siirryin Elämän Puolelle –kurssille ja Herra jatkoi hoitamistani. Yhä uudestaan Hän vakuutti huolenpitoaan, voimaansa ja Hänen mahdollisuuksiaan. Kriisien kautta Hän veti minua lähemmäs ja lähemmäs itseään lisäten samalla ymmärrystä Hänen voimastaan.
Puutteenalaisuuteni huusi tyhjyyttään ja Hän täytti sitä. Olin melkoisessa turbulenssissa. Kun joutuu lentokoneessa turbulenssiin, on tyhjyydessä olosuhteiden armoilla koneen täristessä pelottavasti. Mutta oman elämämme turbulenssissa emme ole tyhjyydessä vaan Jumalan voimallisessa ja parantavassa läsnäolossa. Hän hallitsee kaikki olosuhteet ja Hän vie aloittamaansa työtä meissä eteenpäin. Olen vakuuttunut siitä. Olen vakuuttunut myös siitä, että Hänen aikataulunsa ovat täydelliset ja Hänen tahtonsa on hyvä meitä kohtaan. Hän haluaa parantaa ja vapauttaa. Me löydämme Hänet, kun etsimme Häntä ja me löydämme Hänet, kun etsimme itseämme.
Elämän Puolelle –kurssin päättyessä, toiseksi viimeisellä kerralla, Jumala toi eteeni äitiini liittyvät asiat. Herra näytti rukouksessa näyn, missä seisoin äitini kanssa vastakkain ja Jeesus seisoi vierellämme. Yhtäkkiä minun vatsani ja äitini vatsan väliin kasvoi suuri risti. Jeesus laittoi kätensä ristille, siunasi ja toi sovituksensa. Jatkoin kotona rukousta ja vihdoin sydämeni oli valmis antamaan äidilleni anteeksi. Kiitos Jeesus!
Matkani jatkuu muuttuneena: tyhjyys ei ole enää tyhjyyttä vaan Hän täyttää sitä, minuuteni ei ole enää hahmoton vaan Hän on piirtänyt sille rajat. Olen totisesti saanut puhdistua ja uudistua elävän veden virratessa Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta ja siirtyä elämän puolelle Jumalan johdattamana. Minä olen Hänessä ja Hän on minussa, Hän jatkaa eheyttämistyötään minussa.
Nyt katsoessani taaksepäin tekemääni pitkää matkaa sisäisen parantumisen alueella, voin ymmärtää, että Herralla on ollut selkeä suunnitelma eheytymiselleni: kaikella on aikansa ja paikkansa. Ennen uskoon tuloani ja sen jälkeenkin kävin sekulaarisessa terapiassa useita vuosia, mutta koin, että se oli kuin tekohengitystä ratkaisematta ongelmiani. Olin valtavassa imussa pimeyteen, mutta sekä terapia että ystävät auttoivat minua ikään kuin pääsemään aina välillä haukkaamaan happea syvistä syövereistäni, jotten olisi ajautunut henkeni riistämiseen.
Janosin kuitenkin päästä selvyyteen itseni ja ongelmien kanssa ja olin aktiivinen sen löytymisessä. Löydettyäni paikkani seurakunnasta, olen saanut monenlaista apua ja tukea sieltä ja olen myös saanut kasvaa sekä ihmisenä että kristittynä rakkaudellisessa ilmapiirissä. Jumala on ohjannut tielleni kypsiä kristittyjä, jotka ovat tukeneet, lohduttaneet ja rohkaisseet. Olen saanut korvaavia kokemuksia äidin rakkauden puuttumisesta elämässäni ja sillä on ollut suuri merkitys eheytymisessäni.
Rukoustuen merkitys on ollut valtava, olen pyytänyt esirukousta mitä erilaisimmissa tilanteissa ja saanut säännöllistä rukouspalvelua mm. omassa seurakunnassani, Healing Roomissa sekä myös sellaisilta rukousystäviltä, jotka ovat sitoutuneet rukoilemaan puolestani. Sen lisäksi olen osallistunut monenlaisiin seminaareihin ja tilaisuuksiin, joissa on käsitelty sisäistä eheytymistä. Lisäksi aiheeseen liittyvä kirjallisuus on antanut työkaluja asioiden käsittelyyn. Aloitin myös sielunhoidon ennen Elävien Vesien –kurssia ja se oli erittäin tärkeää: tällä kertaa terapia ei toiminut tekohengityksenä vaan sielunhoito piti minut pystyssä asioiden tullessa voimallisesti käsittelyyn. Olen syvästi kiitollinen kaikille niille ihmisille, jotka ovat auttaneet minua monin eri tavoin.
Suurin apu on tullut kuitenkin Jumalalta: rakkaudessaan Hän on puhutellut ja johdattanut minua monella eri tavalla pitkällä aikavälillä. Uskon, että silloin kun ongelmat ovat syvällä ja minuuden rikkoutuminen on tapahtunut varhain ja pitkällä aikavälillä, myös paraneminen vie aikaa ja Jumala käyttää mitä erilaisimpia välineitä siihen. Koen, että Hän valmisti minut vastaanottamaan sen parantumisen, jonka Hän oli varannut minulle Elävien Vesien ja Elämän Puolelle –kursseilla tapahtuvaksi. Kiitos ja ylistys Herrallemme, jolla on kaikki mahdollisuudet parantaa, eheyttää ja vapauttaa meidät elämään sitä elämää, jonka Hän on meille tarkoittanut. Jumala on kääntänyt ja on kääntämässä elämäni tappiot voitoiksi. Vihdoin tiedän, kuka olen ja voin levätä Hänessä.
Nimimerkki ”Päivänsäde”, nainen 46-v. pääkaupunkiseudulta